torstai 17. heinäkuuta 2014

Väliaikakatsaus

Kesä on jo pitkällä. On aika tehdä väliaikakatsaus kuluvaan kauteen.

Joella on tullut karkeiden laskujen mukaan vietettyä tänä kesänä yhteensä liki 90 tuntia. Lohikaloja (taimen, harjus, kirjolohi) on saaliiksi kertynyt yhteensä 35 kpl. Suurin niistä 57 cm taimen.

Näistä vain yksi kirjolohi on päätynyt pannulle. Pari harjusta olisi ollut mitan täyttäviä, mutta kohteen kalakannan tietäen ajattelin niiden elon säästää.

Tässä vaiheessa kesää tulee taimenkoskilla käytyä hieman harvemmin. Onhan sitä muutakin kalaa pyytää. Semmoista, jonka mielellään ottaa pannulle. Vaikkapa kuha.

Jalkapallon MM-finaalin iltana kopaisinkin uistelureissun ja tuomisina oli neljä syömäkokoista kuhaa (> 45 cm). Kolme pudottelin pois. Suurimmalla kertynyt kiloja jo yli kahden! Todennäköisesti kuhia olisi tullut lisääkin, vaan syömäkalojen nostelun jälkeen on hyvä lopettaa.



Oli muuten kerrassaan loistavan makuista - sekä paistettuna että savustettuna!

Laskimme myös verkot setäni kanssa muikun kiilto silmissä. Kala ei ollut vielä parhaassa liikkeessä, ja saalis oli vajaat kolmisenkymmentä. Pitää koittaa loppukuusta uudestaan.

Muikku on parasta lähiruokaa päällä maan!

Vuoden kohokohta vain tuntien päässä

Tätä kirjoittaessa poijjaat Huupponen ja Korpivaara ovat vain kivenheiton päässä Laihialta. On aika lähteä kerran vuodessa toteutuvalle reissujen reissulle.

Jo yhdeksän vuoden ajan olen käynyt jossain päin, useimmiten Finnmarkissa, viikon joskus jopa kahden verran puhtaasti kalastellen. Paljon on jäänyt hyviä muistoja. Muutama keskeinen:


Kymmeniä tärppejä mahtavissa maisemissa.Väsytyksiä, irtipäässeitä kaloja, voitonjuhlaa ja lopulta riutunut olo käveltyjen kilometrien jälkeen.

"Älä katso!", huutaa Janne. Ja minähän katsoin. Ei olisi pitänyt.

Perhonsidontaa ja viskinmakustelua. Aamupalaksi graavilohta ja tilkka viiniä.

Emperor pauhaa ja juuri kun ylitämme rajan Utsjoella Ihsahn laulaa: "As the Darkness creeps over the Northern mountains of Norway".
 
Ja niin pois päin. Voi pojat minä sanon. Täällä fiiliksiä viime kesän reissusta kuvina:

https://www.flickr.com/photos/rokkirautiainen/sets/72157638182605005/

Se on mentävä taas, kun menottaa. Ensi vuonna saattaa olla eri vähän tilanne... Sen näyttää aika.

(Järjestelykysymys -sanoo ääni takaraivossa)

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Keihärinkoski 6.7.2014




Keihärinkoski on varsinainen lähikoski. Kuusi kilometriä mökiltä ja paikalle voi päräyttää vaikka veneellä. Tällä kertaa paukkasin paikalle kuitenkin autolla. Kurahousut valmiiksi jalassa.

Ilta vaikutti lupaavalta. Säätilassa oli tapahtunut muutos ja takana oli pari hellepäivää. Ehkä olisi aika mahtikuoriutumiselle ja kalojen ruokaorgioille.

(Itse osallistuin ruokaorgioihin jo päivällä Luotolansaaren kalavestivaaleilla. Tarjolla oli muikkua keitossa ja paistinpannulta. Oli herkkuva!)

Tupruttelin piipullisen Kiltaa ja odottelin tuikkeja näkyväksi. Ei näkynyt. Päätin aloittaa kalastuksen uutukaisella putkeen väsätyllä surffilaudalla mörkökiven kupeesta.

Ei maistunut surffari, ei. Yksi ainoa tärppi.

Kahlasin loppuliu'un tienoolle ja vaihdoin siimaan oranssi-kultaisen spurgutinselin. Se kelpasi. Videolle tallentui kelpo matsi. Tärpin onnistuin missaamaan. Pian perhoa puraisi toinenkin taimen vaan ei tarttunu.

Pian koskelle paukkasi tekijämies. Ammattilaisen tyylillä kädessä oli vapa ja perholiivissä toinen. Vaan kalastuskin tapahtui näytöstyyliin. Ei mennyt kauaa, niin siimassa tempoi ja hyppi taimen. Toinen. Kolmas. Ja niin edes päin.

Kohtapuoliin miehen siiman päässä kiskoi isompi körmy. Väsytys tapahtui varmoilla otteilla ja haaviin muljahti iso tumma hahmo. Tuota oli lähdettävä katsomaan.

Ja 60 cm eväleikattu köllihän se siellä! On niitä näemmä olemassa.

Otin kalasta ja saamamiehestä kuvan. Rupateltiin niitä näitä. Molemmat olimme kuulleet tarinan kevätpuolella Keihäristä kahdesti pyydetystä yli 80 cm taimenesta. Liekköhän tyyppi paikalla vai olisiko uinut isolle selälle muikun syöntiin.

Itse ainakin lähtisin, jos valittavana olisi ruokavalio toukkien ja muikkujen välillä.

Niin se oli alettava ronkkimaan pohjia larvoilla ja nymfeillä, kun kerran näyttää noin hyvin toimivan. Ja hyvinvän se toimikin. Harmillisen monta kalaa irtosi ennen aikojaan, mutta tuli niitä jokunen ylöskin.

Yksi "juna" aiheutti myös sydämentykytystä muutaman potkun ajan. Liekkö ollut se 80 senttinen? Tai edes mittataimen?

Sain yhden taimenen nousemaan myös pinturiin. Muuten pintomisen ja hyönteiskuoriutumisen kanssa oli yllättävän vaisua.

Aamulla väsytti. Tai siis aamuun saakka meni kalassa.

Kalastusta: 9 tuntia (18:30-3:30)
Saalis: 4 taimenta (15-40 cm)