Kalastuskauden loppu alkaa siintää. Taimenen kuturauhoitus virtavesissä ajoittuu välille 10.9.-15.11. Voisihan sitä tuonkin jälkeen käydä koittamassa, vaan taitaa perinteisen kaavan mukaan olla ns. hiljaista. Keskittyminen menee tuolloin jahtihommien puolelle. Saattaa olla toki, että on muitakin velvollisuuksia tuossa vaiheessa. Aika näyttää...
Tässäpä kuitenkin koostettuna tuoreimmat kuulumiset virtavesiltä.
Sarvikkaankoski 16.8.
Kaalepin kanssa sattui kerrankin aikataulut yksiin. Muutaman puhelun verran sumplimme, jotta mihin kalareissun suuntaamme. Matalat jokivedet eivät toisaalta houkuttaneet, vaan ei se kirjolohen lampikalastuskaan niin kauhean hohdokasta ole. Näillä vedenlämmöillä ainakaan.
Päätimme KUITENKIN lähteä joelle. Vanhalle kunnon Sarvikkaalle.
Olen tuolla Lapuanjoessa, Kuortaneen ja Alavuden rajoilla sijaitsevalla koskella aikanaan monet ehtoot opetellut perhokalastuksen saloja.
Miljöö on varsin mukava, joskin aika ajoin jokirantaan tupsahtaa aimo annos ehtaa paskaa pelto-ojasta. Vesi on "luonnollisesti" ja pohjalaistyylille uskollisesti kovin tummaa. Koski on moni-ilmeinen. Löytyy kiivaampia virtapätkiä, kiven takusia ja suvantoa.
Kohdekala on sateenkaarirautu. Jokeen istutetaan, tai ainakin aiemmin istutettiin, myös (lötkö)taimenta. Lisäksi vesistössä majailee satunnaisia harjuksia ja joitain luonnonkudusta syntyneitä taimenia.
Jokakeväiset kalastuskauden avajaiset ovat perinteinen kansanjuhla alueella.
Nyt joessa virtasi vettä vain nimeksi. Helteet olivat tehneet tehtävänsä. Kalastelimme pääuomaa vanhan sillan alapuolelta. Poikkesimme myös alasuvannon laavulla. Ei havaintoja.
Vanhojen myllynrakenteiden kohdalla olevista koskenkuohuista Kaaleppi yhytti muutaman tärpin ja allekirjoittaneella oli 30-35 cm taimen hetken aikaa kiinni. Siinä kaikki.
Muitakin kalamiehiä näkyi paikalla olevan jokunen. Eivät olleet paikallisia. Tästä saattoi päätellä, että tankkiauto ei ollut hetkeen koskella poikennut.
Kävimme tarkastamassa maantiesillan alapuolisen kosken. Kaaleppi sai pari ahventa.
Tässä vaiheessa pidimme ylämyllyllä kunnon paussin makkaranpaistoineen. Keitimmä trangialla ehkä elämämme eksoottisimmat kahvit. Makuelämys muodostui vissyvedestä ja viimeisen käyttöpäivän ohittaneista pikakahvipuruista. Hell yeah!
Kalastusta 6 tuntiaSaalis 0
Eräpäivä Vimpelissä 20.8.
Tuumasin pitää vapaapäivän sorsastuksen aloituksen kunniaksi. Tällä kertaa otin koiran lisäksi mukaan myös perhokamat. Villit tarinat "suurharjuksista" Savonjoella houkuttivat.
Suurharjuksia en saanut, mutta sitäkin enemmän pienempiä 15-20 senttisiä, joukossa joku vauraampikin. Myös kolme pientä taimenta kävi teettämässä lävistyksen suupieleensä.
Maisa hääräsi koko ajan mukana. Varsinaisiin töihin se pääsi klo 12:00 jälkeen, jolloin toverit Lammi ja Nygård pudottelivat muutaman tavin.
Työnsä Maisa hoiti mallikkaasti. Kesän treenit eivät olleet menneet hukkaan, sillä vielä vuosi sitten saatoin vain haaveilla veteen menosta saati sorsaan koskemisesta. Aivan mahtava juttu kerrassaan!
Kalastusta 5 tuntia
Saalis: 10-15 harjusta ja kolme taimenta
Testiä Kyrönjoella 21.8.
Kustin polkema viisitoistakinttuinen, kymppiluokkainen Scott ei ollut vielä päässyt vesille. Päätin korjata tilanteen poikkeamalla Kyrönjoella ihan heittotreenit mielessä. Toki sellaisessa paikassa, jossa olisi edes teoreettinen senssi kalaan.
No heittoharjoituksiksi meni - niin kuin pitikin - eikä kalaa näkynyt.
Vapa oli kyllä kerrassaan muikea. Kyllä tällä kelpaa isoakin perhoa tarjota isoille körmyille. Jos sitä joskus vaikka ihan kymppikerhoon pääsisi...
Heittotekniikkaa saa kyllä vielä hioa. Olisikohan sitä opastusta lähinurkilla tarjolla. Vai jos sitä ihan kurssille suuntaisi. Ei tarvitsisi sitten treenailla siellä pohjoisen joilla, vaan voisi keskittyä olennaiseen.
Kalastusta 1 tunti
Saalis 0
Tässäpä kuitenkin koostettuna tuoreimmat kuulumiset virtavesiltä.
Sarvikkaankoski 16.8.
Kaalepin kanssa sattui kerrankin aikataulut yksiin. Muutaman puhelun verran sumplimme, jotta mihin kalareissun suuntaamme. Matalat jokivedet eivät toisaalta houkuttaneet, vaan ei se kirjolohen lampikalastuskaan niin kauhean hohdokasta ole. Näillä vedenlämmöillä ainakaan.
Päätimme KUITENKIN lähteä joelle. Vanhalle kunnon Sarvikkaalle.
Olen tuolla Lapuanjoessa, Kuortaneen ja Alavuden rajoilla sijaitsevalla koskella aikanaan monet ehtoot opetellut perhokalastuksen saloja.
Miljöö on varsin mukava, joskin aika ajoin jokirantaan tupsahtaa aimo annos ehtaa paskaa pelto-ojasta. Vesi on "luonnollisesti" ja pohjalaistyylille uskollisesti kovin tummaa. Koski on moni-ilmeinen. Löytyy kiivaampia virtapätkiä, kiven takusia ja suvantoa.
Kohdekala on sateenkaarirautu. Jokeen istutetaan, tai ainakin aiemmin istutettiin, myös (lötkö)taimenta. Lisäksi vesistössä majailee satunnaisia harjuksia ja joitain luonnonkudusta syntyneitä taimenia.
Jokakeväiset kalastuskauden avajaiset ovat perinteinen kansanjuhla alueella.
Nyt joessa virtasi vettä vain nimeksi. Helteet olivat tehneet tehtävänsä. Kalastelimme pääuomaa vanhan sillan alapuolelta. Poikkesimme myös alasuvannon laavulla. Ei havaintoja.
Vanhojen myllynrakenteiden kohdalla olevista koskenkuohuista Kaaleppi yhytti muutaman tärpin ja allekirjoittaneella oli 30-35 cm taimen hetken aikaa kiinni. Siinä kaikki.
Muitakin kalamiehiä näkyi paikalla olevan jokunen. Eivät olleet paikallisia. Tästä saattoi päätellä, että tankkiauto ei ollut hetkeen koskella poikennut.
Kävimme tarkastamassa maantiesillan alapuolisen kosken. Kaaleppi sai pari ahventa.
Tässä vaiheessa pidimme ylämyllyllä kunnon paussin makkaranpaistoineen. Keitimmä trangialla ehkä elämämme eksoottisimmat kahvit. Makuelämys muodostui vissyvedestä ja viimeisen käyttöpäivän ohittaneista pikakahvipuruista. Hell yeah!
Kalastusta 6 tuntiaSaalis 0
Eräpäivä Vimpelissä 20.8.
Tuumasin pitää vapaapäivän sorsastuksen aloituksen kunniaksi. Tällä kertaa otin koiran lisäksi mukaan myös perhokamat. Villit tarinat "suurharjuksista" Savonjoella houkuttivat.
Suurharjuksia en saanut, mutta sitäkin enemmän pienempiä 15-20 senttisiä, joukossa joku vauraampikin. Myös kolme pientä taimenta kävi teettämässä lävistyksen suupieleensä.
Maisa hääräsi koko ajan mukana. Varsinaisiin töihin se pääsi klo 12:00 jälkeen, jolloin toverit Lammi ja Nygård pudottelivat muutaman tavin.
Työnsä Maisa hoiti mallikkaasti. Kesän treenit eivät olleet menneet hukkaan, sillä vielä vuosi sitten saatoin vain haaveilla veteen menosta saati sorsaan koskemisesta. Aivan mahtava juttu kerrassaan!
Kalastusta 5 tuntia
Saalis: 10-15 harjusta ja kolme taimenta
Testiä Kyrönjoella 21.8.
Kustin polkema viisitoistakinttuinen, kymppiluokkainen Scott ei ollut vielä päässyt vesille. Päätin korjata tilanteen poikkeamalla Kyrönjoella ihan heittotreenit mielessä. Toki sellaisessa paikassa, jossa olisi edes teoreettinen senssi kalaan.
 |
| Ukkosen jälkeen oli maukas sää |
Vapa oli kyllä kerrassaan muikea. Kyllä tällä kelpaa isoakin perhoa tarjota isoille körmyille. Jos sitä joskus vaikka ihan kymppikerhoon pääsisi...
Heittotekniikkaa saa kyllä vielä hioa. Olisikohan sitä opastusta lähinurkilla tarjolla. Vai jos sitä ihan kurssille suuntaisi. Ei tarvitsisi sitten treenailla siellä pohjoisen joilla, vaan voisi keskittyä olennaiseen.
Kalastusta 1 tunti
Saalis 0
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti