Lohireissun jälkeen perhokamat olivat seisseet naftaliinissä reilun viikon. Lisäksi kusti oli polkenut Laihialle uuden perhovavan, oikeen Winstonin Boronin (9,6', #7).
Tärinä kävi sietämättömäksi - joelle oli päästävä.
Keihärihän se on näppärästi saavutettavissa mökiltä, eikä helteistä johtuen kävijöitä ollut ruuhkaksi. En pitänyt kiirettä, sillä elohopea lähenteli 30 asterra alkuillasta.
Eihän koskesta ollut paljoa kuohua jäljellä. Päävirrassa vesi sentään liikkui. Mittari näytti veden lämmöksi +23 c, ei vielä ihan kauheata puuroa.
Kalastus menikin sitten lähinnä vavan testailuksi. Taisi olla eka kerta, että heittelin vastaavan tasoisella kepukalla. Nyt tajusin, että on vapoja ja on vapoja.
Siima soljui renkaiden läpi maukkaasti ja heitot lähtivät tarvittaessa kuin tykistä. Lyhyempikin neppailu tuntui sujuvan. Ensi kesänä tämä kepukka saa paikan Finnmarkin lohijokien ja reittikoskien ykköstykkinä. Ei vaan malttaisi odottaa.
Mutta se kalastus... Tollojen hommaa näillä keleillä. Kahluuhousussa on niin risteenin kuuma ja kalatkaan eivät ole koskessa. Ja ne jotka ovat, todennäköisesti kuuppaavat väsytyksen päätteeksi. Parempi jättää siis kosket rauhaan ja keskittyä vaikka kuhan narraamiseen tämmöisillä ilmoilla.
Myös muikkua kannattaa pyytää - aamut kun ovat ao. kuvan mukaan maukkaita!
Istuskelin pimeän tuloon saakka Keihärin kivillä ja tuijottelin virtaan. Tuikkeja ei näkynyt.
Kunnes. Roiskaus - vain kymmenen metrin päässä! Heitin vähän aikaa Caddista ja pupaa kohtaan, jossa jotain äsken tapahtui. Ei kelvannut.
Sitten iski valtaisa p***ahätä ja oli pakko poistua takavasemmalle.
Perkeleen chili!
Kalastusta: 3 tuntia
Saalis: 0
Tärinä kävi sietämättömäksi - joelle oli päästävä.
Keihärihän se on näppärästi saavutettavissa mökiltä, eikä helteistä johtuen kävijöitä ollut ruuhkaksi. En pitänyt kiirettä, sillä elohopea lähenteli 30 asterra alkuillasta.
Eihän koskesta ollut paljoa kuohua jäljellä. Päävirrassa vesi sentään liikkui. Mittari näytti veden lämmöksi +23 c, ei vielä ihan kauheata puuroa.
Kalastus menikin sitten lähinnä vavan testailuksi. Taisi olla eka kerta, että heittelin vastaavan tasoisella kepukalla. Nyt tajusin, että on vapoja ja on vapoja.
Siima soljui renkaiden läpi maukkaasti ja heitot lähtivät tarvittaessa kuin tykistä. Lyhyempikin neppailu tuntui sujuvan. Ensi kesänä tämä kepukka saa paikan Finnmarkin lohijokien ja reittikoskien ykköstykkinä. Ei vaan malttaisi odottaa.
Mutta se kalastus... Tollojen hommaa näillä keleillä. Kahluuhousussa on niin risteenin kuuma ja kalatkaan eivät ole koskessa. Ja ne jotka ovat, todennäköisesti kuuppaavat väsytyksen päätteeksi. Parempi jättää siis kosket rauhaan ja keskittyä vaikka kuhan narraamiseen tämmöisillä ilmoilla.
Myös muikkua kannattaa pyytää - aamut kun ovat ao. kuvan mukaan maukkaita!
Istuskelin pimeän tuloon saakka Keihärin kivillä ja tuijottelin virtaan. Tuikkeja ei näkynyt.
Kunnes. Roiskaus - vain kymmenen metrin päässä! Heitin vähän aikaa Caddista ja pupaa kohtaan, jossa jotain äsken tapahtui. Ei kelvannut.
Sitten iski valtaisa p***ahätä ja oli pakko poistua takavasemmalle.
Perkeleen chili!
Kalastusta: 3 tuntia
Saalis: 0
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti